”Meillä johtoryhmän kokoukset ovat nopeita ja tehokkaita. Kerromme vuorollamme oman vastuualueemme asiat, ja jos jotain asioita pitää johtoryhmässä päättää, päätökset syntyvät nopeasti sen kummemmin toistemme asioita kyseenalaistamatta.”
Ihannetilanne – vain onko sittenkään?
Jotta sai haluamansa koulutuksen, piti lukea ja pärjätä pääsykokeissa. Monesti myös työelämään kuuluu kilpailuhenkisyyttä. Siksi epäröimme pyytää apua, yritämme kätkeä heikkouksiamme ja vältämme keskusteluja aroista aiheista.
Toimivan yhteistyön kannalta on tärkeää, että johtoryhmässä jokainen siihen kuuluva uskaltaa olla avoin. Haavoittuvuuteen perustuvan luottamuksen rakentaminen edellyttää yhteisiä kokemuksia ja ymmärrystä toisten ainutlaatuisuudesta. On tärkeää, että johtoryhmään kuuluvia yhdistää halu ymmärtää toistensa ajatuksia ja auttaa kollegoja onnistumaan. Se vaatii myös sitä, että jokainen on aidosti oma itsensä.
Onko yksimielisyys johtoryhmän voimavara?
Jos asioista ollaan aina samaa mieltä, monet tärkeät näkökulmat voivat jäädä huomioimatta. Ajoittaiset ristiriidat ovat osa arkea niin kotona kuin työpaikoillakin. Menestyvät johtoryhmät eivät yritä lakaista konfliktejaan maton alle, vaan ratkaisevat ne. Niille ristiriidat ovat mahdollisuuksia kehittymiseen. Monesti rakentava konflikti auttaa parhaan mahdollisen ratkaisun löytämisessä.
Kun kaikki ovat uskaltaneet kertoa näkökulmansa ja mielipiteensä käsiteltävänä olevaan asiaan, vaikka se on tuonut esiin ristiriitojakin, johtoryhmä voi tehdä hyvän ja selkeän päätöksen. Nekin, jotka olivat erimieltä asiasta, pystyvät hyväksymään sen. Kokouksesta lähdettäessä tiedetään, että kaikki ovat sanoneet sanottavansa ja sitoutuvat päätökseen. Kun jokaisen ajatukset on kuunneltu ja otettu aidosti huomioon, yhdessä tehtyä päätöstä on hyvä lähteä viemään eteenpäin. Ainakin teoriassa.
Joskus käy kuitenkin niin, että joku ei toimikaan sovitulla tavalla.
Kollegan käytökseen puuttuminen ei ole kivaa. Pahimmillaan se voi tarkoittaa sitä, että toinen loukkaantuu ja yhdessä tekemisestä tulee aiempaa vaikeampaa. Parhaimmillaan se, että ottaa asian puheeksi, osoittaa toisen arvostamista ja välittämistä siitä, miten kollega suoriutuu tehtävässään.
Kun johtoryhmän jäsenet ovat tilivelvollisia toisilleen, huomio keskittyy yhteisiin tuloksiin. Pärjääminen entistä monimutkaisemmassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää johtoa, joka uskaltaa ja osaa rakentavasti kyseenalaistaa sekä omaa että muiden ajattelua ja tekemistä.
Patrik Lencioni on luonut mallin voittajatiimin rakentamiseen viidessä tasossa:
Kun on kyse helpoista asioista, ei ole olennaista, kuka tekee päätöksen. Johtoryhmä on olemassa sitä varten, että siellä tehdään koko yritystä koskevia isoja ja monesti vaikeitakin päätöksiä. Usein ne ovat asioita, joita pitää käsitellä useammassa kuin yhdessä kokouksessa. Jos asiat tai päätökset vain nuijitaan nopeasti kokouksissa, johtoryhmän agendalla olevat asiat eivät kuulu sinne.