Kun henkilöstöltä kysytään, mitä työpaikalla pitäisi kehittää, sisäinen viestintä on yleensä kolmen tärkeimmän asian joukossa. Jostain syystä se pysyy eniten kehittämistä vaativien asioiden joukossa vuodesta toiseen. Kuitenkaan sisäisen viestinnän kehittäminen ei vaadi mitään ihmeellisiä temppuja ja hyödyt sen toimivuudesta ovat ilmiselvät.
Sisäinen viestintä on sitä, että henkilöstö tietää organisaation vision, strategian ja arvot. Se on sitä, että kerrotaan yrityksen tuloksesta ja tarkastellaan sitä suhteessa työyhteisön tavoitteisiin. On tärkeää, että jokainen tietää tämän hetkisestä tilanteesta ja siitä, mitä kohti organisaatio on menossa.
Sisäinen viestintä on myös sitä, että kerrotaan päivittäisistä, työtehtäviin liittyvistä asioista. Se on jokapäiväistä esimiestyötä. Se on palautteen antamista ja saamista. Se on tietoa tulossa olevista muutoksista ja niiden vaikutuksista omaan työhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Sisäistä viestintää tekevät organisaatiossa kaikki. Jos virallista tiedonkulkua ja vuorovaikutusta on vähän, epävirallista on yhä enemmän ja enemmän.
Liian vähäistä sisäistä viestintää ei voi selittää kanavien puutteella. Teknologian kehittyminen on tuonut entisten rinnalle monenlaisia uusia mahdollisuuksia tiedottamiseen ja vuorovaikutukseen. Käytettiinpä sähköpostia, intranettia, kasvotusten tapahtuvaa tiedottamista tai mitä tahansa kanavaa, on tärkeä, että kaikki työntekijät saavat yhtä aikaa tiedon organisaatioon liittyvistä olennaisista asioista.
Ihmiset haluavat tietää oman organisaationsa asioista. Palaute sisäisen viestinnän kehittämistarpeista henkilöstökyselyssä on hyvä asia. Kiva, että ihmisiä kiinnostaa, mitä omassa organisaatiossa tapahtuu. Se on hyvä pohja kehittää sisäistä viestintää sellaiseksi, jossa yksisuuntaisesta viestin välittämisestä siirrytään aktiiviseen vuorovaikutukseen. Sellaisessa organisaatiossa ihmiset eivät vain odota informaatiota. Tarvittaessa he osaavat myös itse etsiä ja tuottaa olennaisen ja oikean tiedon.
Konkreettinen keino kehittää sisäistä viestintää on tehdä sitä koskeva suunnitelma (mistä, miten ja kuka viestii) ja aikatauluttaa siihen liittyviä tehtäviä – ihan niin kuin tehdään organisaation muunkin toiminnan osalta. Myös sisäiselle viestinnälle voi asettaa tavoitteita ja mittareita, joilla arvioidaan sen onnistumista. Yksi konkreettinen tavoite voi olla se, että seuraavassa henkilöstökyselyssä sisäinen viestintä on parantunut. Miltä tuntuisi, jos se ei enää ensi vuonna olisikaan niiden ykköskehitettävien asioiden joukossa?
Sisäinen viestintä luo osaltaan hyvää työilmapiiriä. Ihmiset, jotka ovat tyytyväisiä organisaationsa sisäiseen viestintään, suhtautuvat työhönsä positiivisemmin ja ovat sitoutuneempia. Sen avulla rakennetaan kulttuuria, joka vaikuttaa organisaation menestymiseen. Suhteellisen pienilläkin panostuksilla sisäisen viestinnän kehittämiseen voi saada merkittäviä tuloksia.